Jumalatonta menoa keittiössä?

Vahtiiko sinunkin kyökissäsi keittiöjumala? Henki, joka pitää kirjaa hyvistä ja pahoista puheistasi, sekä teoistasi. Ei varmaankaan. Mutta kiinalaisissa uskomuksissa ja perinteissä keittiöjumala on ollut perheiden omatunto ja moraalin vartija jo vuosisatojen ajan. Ja hän on nyt hyvin ajankohtainen, sillä viikkoa ennen kiinalaista uuttavuotta keittiöjumala lähtee taivaallisen pomonsa, jadekeisarin luo, raportoimaan sekä hyvästä että pahasta!

Kiinalaista uuttavuotta vietetään aina hieman myöhemmin kuin omaamme, koska sen ajankohta määrittyy kuukalenterin mukaan. Vuosi vaihtuu siis keskiviikkona 29.1. 2025, ja siirrytään lohikäärmeen vuodesta käärmeen vuoteen. Vuodenvaihdetta juhlitaan herkuin ja ilotulittein, mutta kiirettä pitää myös ennen tätä varsinaista juhlaa. Siihen touhuun liittyy myös keittiöjumalan lähettäminen raporttimatkalleen kiinalaisen kuuvuoden 12. kuukauden 23. tai 24. päivänä.

Kuka tämä keittiöjumala oikein on? Hänestä liikkuu monenlaisia tarinoita. Yhdessä kerrotaan, että hän on muuntunut tulen jumalasta nykyiseen muotoonsa. Ja itse tulen jumala oli muinainen keisari Yan, joka osasi kesyttää tulen ja tiesi, miten sitä käytetään. Toisen tarinan mukaan eleli kerran kuolevainen mies nimeltä Zhang Lang. Hän oli niin heikkoluontoinen, että hylkäsi vaimonsa nuoremman naisen vuoksi ja alkoi viettää tuhlailevaa elämää. Niinpä siinä sitten kävikin, että rahat, omaisuus ja köyhyyden myötä myös jalkavaimo katosivat ja mies joutui kerjuulle. Kurjissa oloissa hän sairastui, mutta päätyi sattuman kaupalla entisen vaimonsa hoiviin. Kun hän tunnisti vaimonsa ja ymmärsi tekonsa, hän katui niin, että heittäytyi hellan tuleen ja lensi tuhkana taivaaseen. Jumalat arvostivat miehen katumusta niin, että nimittivät hänet keittiöjumalaksi.

Tarinoita keittiöjumalan taustalla olevista huonosti käyttäytyvistä miehistä on toki muitakin. Ne kuvastavat kiinalaisen mytologian moraalista ulottuvuutta, jossa teot ja niiden seuraukset muodostavat opetuksen, eli näiden perheensä pettäneiden kavereiden ikuiseksi tehtäväksi – tai rangaistukseksi – jäi vahtia niitä tekoja, joihin itse olivat eläissään syyllistyneet. No, olipa keittiöjumalan tausta millainen vain, niin kirjallisia lähteitä kotijumalan palvonnasta on löytynyt jo Zhou-dynastian ajalta, vuosilta 1046–256 ennen ajanlaskumme alkua, eli keittiöjumalan perinteet ovat pitkät.

Keittiöjumalalla, eli Zao Junilla (灶君) on ollut ajan saatossa vaihtelevia nimiä. Häntä on kutsuttu vapaasti käännettynä muiden muassa hellan jumalaksi, kyökkijumalaksi, itäisten keittiöiden jumalaksi ja Bodhisattvaksi, toisissa lähteissä taas tulen siementen rouvaksi. Yleensä hänet kuvataan tulenväriseen viittaan pukeutuneena miehenä, jonka rinnallaan saattaa istua myös vaimo. Vaimo puolestaan näyttää olevan vain varsinaisen jumalan "lisävaruste", jonka tehtävänä pidetään kirjaamishommia miespuolisen ollessa ehdoton auktoriteetti. Saattaa silti olla, että alkuperäiset keittiöjumalat olivat naisia, onhan kodin piirissä tapahtunut ruoanvalmistus pääasiassa ollut naisten askare myös Kiinassa.

Keittiöjumalalle ei ole rakennettu temppeleitä tai osoitettu yhteisiä palvontapaikkoja, vaan hän asustelee kuvan muodossa hellan yläpuolelle. Kuvan alla on pieni hylly, eräänlainen kotialttari. Sille voidaan vuoden mittaan laittaa kaikenlaista hyvää, kuten hedelmiä tai jotain makeaa, sellaista, jonka arvellaan keittiöjumalaa lepyttävän. Vaatimaton maanpäällinen sija osoittaa, että keittiöjumala ei kuulu jumalien korkeimpaan kastiin, vaan on sukua kodin piirin muille jumalille, kuten ovi- tai porttijumalalle, kaivon ja maan jumalalle, sekä salaisuuksien jumalalle. Nämä kaikki, keittiöjumala mukaan lukien, ovat alemman tason virkailijoita niin kutsutussa supernaturalistisessa byrokratiassa. Toisaalta keittiöjumalan paikka hellan päällä kertoo siitä, että keittiö tulisijoineen on talon keskeinen paikka, perhekunnan määrittäjä.

Kukaan meistä ei ole täydellinen ja kukin saattaa silloin tällöin sortua pieneen syntiin, eikä ehkä haluaisi, että siitä lähtisi tieto eteenpäin. Eivät kiinalaisetkaan. Siksipä keittiöjumalan kuva saakin osakseen melko hyvää kohtelua sekä pitkin vuotta, mutta erityisesti silloin, kun matka taivaisiin alkaa.

Kun tämä taivaallinen moraalin vartija hyvästellään uudenvuoden aatonaattona, sen huulia sivellään hunajalla tai sokerilla, jotta viesti Jade-keisarille – joka oli siis näiden hyvien ja pahojen tekojen tuomari – olisi mahdollisimman suotuisa. Kerrotaan myös, että muinoin huulille kaadettiin viinaa tai ripoteltiin hiukkasen oopiumia, jotta puhe siellä jossain yläilmoissa ei olisi kovinkaan selkeätä. Lähtörituaalissa poltetaan suitsukkeita ja lahjotaan keittiöjumalaa erilaisin hedelmin ja herkuin. Saatetaanpa antaa mukaan myös olkia ja vettä, koska niitähän keittiöjumalan hevonen matkallaan tarvitsee.

Lopulta keittiöjumalan kuva revitään ja heitetään tuleen, eli symbolisessa mielessä jätätetään vanhat asiat taakse ja aloitetaan uusi vuosi puhtaalta pöydältä ilotulitteiden paukkeessa. Sitten alkaa viikon jumalaton ajanjakso! Mutta toki jumala tulee taivaalliselta reissultaan takaisin. Uudenvuoden aattona, kun koko talo on puhdistettu lattiasta kattoon ja on peseydytty ja puettu uusiin vaatteisiin, liimataan hellan päälle uusi jumalkuva samankaltaisin rituaalein. Ja niin alkaa taas uusi vuosi tämän taivaallisen vakoojan silmälläpidon alaisena.

Keittiöjumala nykyajassa

Keittiöjumalaan voi edelleenkin törmätä ainakin kuvallisessa muodossa netissä, jossa kuvatulva on runsas. Maaseudullakin sen palvonta on edelleen voimissan. Ystäväni pohjoisesta Kiinasta kertoi, että hänen kylässään keittiöjumala ripustetaan edelleenkin hellojen yläpuolelle monessa kodissa. Tapaa harjoittavat eritoten vanhemmat ihmiset. Perinne ei siis ole täysin unohtunut. Toinen ystäväni, joka on suurkaupungista kertoi, että ei eläissään ole keittiöjumalasta kuullutkaan. Modernien keittiöiden yleistymisen ja kaupungistumisen myötä keittiöjumalaperinne onkin hiljalleen katoamassa samoin kuin keittiöjumalaan liittyvät uskomukset ja rituaalit. Joka tapauksessa keittiöjumalan tarina muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on vaalia arvoja ja yhteisöllisyyttä, ja kuinka perinteet voivat rikastuttaa tasapaksua arkeamme syvällisellä symboliikallaan. Eivätkä hyvät tavatkaan ole pahitteeksi.

Ja ihan lopuksi: Gong xi fa cai, eli hyvä uuttavuotta. Tai tarkemmin; lisääntyköön varallisuuteni tulevana vuonna!

Kuvien lähteet esitysjärjestyksessä: Museum of Metropolitan Art, RealAsia, Maarit Knuuttila, Museum of Modern Art, China Daily

Kirjallisuus:

Baker, Hugh 2011. Ancestral Images: A Hong Kong Collection. Royal Asiatic Society Hong Kong Studies Series No 14. Hong Kong: Hong Kong University Press.

Cheng, Huiping 2017. Taoist Deities and Their Influence in Modern China. Religion and Culture, Vol. 15, No. 1, 2017, s. 33–49.

Dunlop, Fuchsia 2019. The Food of Sichuan. London: Bloomsbury Publishing.

Feng, Yu 2016. The Persistence of Kitchen Deity Worship in Rural China. Journal of Asian Religious Practices, Vol. 12, No. 4, 2016, s. 18–36.

Huang, Yongfeng & Lin, Luansheng 2016. Types and Significance of Kitchen God Paper-Charm. International Conference on Arts, Designs and Contemporary Education (ICADCE), Vol. 3, No. 2, 2016, s. 22–36.

Lee, Mingxia 2021. Modern Transformations of Chinese Ritual Practices. Asian Cultural Studies Review, Vol. 9, No. 3, 2021, s. 56–72.

Liang, Jingyu, Zhang, Yancui & Shen, Heyong 2021. A Jungian Analysis of the Chinese Kitchen God Image. Journal of Humanistic Psychology, Vol. 61, No. 3, 2021, s. 12–28.

Perkins, Dorothy 2013. Encyclopedia of China: History and Culture. Oxford University Press, 2013, s. 45–81.

Tran Q, Ash. 2017. Gods, Heroes and Ancestors. An Interreligious Encounter in Eighteenth-Century Vietnam. Oxford: Oxford University Press.

Wu, Xiaoli 2020. Rituals of Family Unity in China. Journal of Cultural Anthropology, Vol. 18, No. 5, 2020, s. 42–59.

Yang, Hongwei 2019. Symbols of Morality in Chinese Folklore. Folklore Journal, Vol. 27, No. 2, 2019, s. 89–105.

Zhang, Wei 2015. Myths of the Eastern Kitchen. East Asian Studies Quarterly, Vol. 34, No. 1, 2015, s. 67–84.

Zheng, Jing 2018. Chinese Ritual Traditions: A Cultural History. Routledge, Vol. 2, No. 4, 2018, s. 123–145